Ingolian keisarikunnan lainsäädäntö

Kohteesta Valtakausi

Tämä lainsäädäntö on voimassa Yhdistyneen keisarikunnan alueella.


Sisällysluettelo

Perustuslaki

I Luku - Ingolian keisarikunnan alueista

1 § - Yhdistyneen keisarikunnan alue

Ingolian keisarikunnan alue kattaa:

1) Suur-Ingolian saaren sekä kaikki sen lähellä sijaitsevat saaret ja merialueet,
2) Argentumin saaren sekä kaikki sen lähellä sijaitsevat saaret ja merialueet,
3) Vanhan Ingolian saariston sekä kaikki sen lähellä sijaitsevat merialueet,
4) Tihrin sekä Valkaman kaupungit ja kaikki niiden väliin jäävät maa-alueet,
5) Holmen kaupungin sekä sen läheisyydessä sijaitsevat maa-alueet,
6) Alveronian ja Elmitarian alueet ja niiden väliin jäävät maa-alueet sekä näiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat saaret,
7) Aavikkosaaren sekä kaikki sen lähellä sijaitsevat saaret ja merialueet,
8) Kaikki edellämainittujen alueiden väliin jäävät saaret ja merialueet

Ingolian lainsäädäntö on täysimittaisesti voimassa kaikilla edellä mainituilla alueilla.

2 § - Mustavuoren alue

Mustavuoren alue kattaa itse saaren sekä sen välittömässä läheisyydessä olevat merialueet. Saaren omistus on siirretty sopimuksella Argentumin valtakunnalta ja sen seuraajalta Ingolian keisarikunnalta sopimuksessa valtuutetuille yksityishenkilöille.

3 § - Holmen kaupunki

Holmen vapaakaupungin alue kattaa kaupungin lisäksi kaikki maa- ja merialueet 100 kuution etäisyydellä sen rakennuksista. Holmen vapaakaupungin paikallisena hallitsijana toimii herttua, jolla on oikeus periä veroa kaupungin alueelta. Kaupunki on läänien tavoin velvollinen maksamaan veronsa Keisarikunnalle.

4 § - Ingolian provinssit

Ingolian keisarikunnassa on kaksi provinssia, Alveronian provinssi sekä Ingolian keisarillinen provinssi.

Alveronian provinssiin kuuluvat tämän lain ensimmäisen luvun ensimmäisen pykälän kuudennessa momentissa säädetyt alueet.

Ingolian keisarilliseen provinssiin kuuluvat tämän lain ensimmäisen luvun ensimmäisen pykälän 1, 2, 3, 4, 5 sekä 7 momentissa säädetyt alueet.

II Luku - Keisari

1 § - Keisarin valta

Keisarin valta on absoluuttinen. Keisari omistaa kaiken maan ja jakaa sitä vasalleilleen hoidettavaksi. Keisarin valta periytyy jumalilta ja sen oikeuttavat maalliset tahot, eli Ingolian landtag ja kruununneuvosto.

2 § - Declaratio Coronae

Keisarilla on oikeus tehdä muutoksia lainsäädäntöön, päätöksiin, tuomioihin ja oikeuskäsittelyihin antamalla Declaratio Coronae -julistuksia. Nämä julistukset ovat keisarin tahdonilmauksia.

Ainoastaan keisari voi asettaa tai poistaa Declaratio Coronae -julistuksia. Nämä julistukset ovat etusijalla lakiin nähden.

3 § - Keisarin vastuu

Keisarin tehtävä on Argentumin Aurinkovaltiaana ja Ingolian keisarikunnan johtajana kehittää sekä vartioida maataan, ja kerätä alueeltaan veroja. Keisari voi ostaa vierasta maata tai myydä hallitsemiaan maa-alueita. Keisarin velvollisuutena on myös pitää hänelle myönnetty maa Ingolian lipun sekä lain, Argentumin waldacunnanlain sekä yleisen järjestyksen alaisena.

III Luku - Ingolian kansalaisuus ja säädyt

1 § - Ingolian keisarikunnan asukkuus ja lainsuojattomuus

Ingolian keisarikunnan asukkaaksi voidaan kruununneuvoston valtuuttaman virkamiehen toimesta hyväksyä henkilö, joka on asunut Keisarikunnan alueella nuhteetta riittävän ajan tai joka on todistettavasti toiminut Ingolian hyväksi. Todistuksena asukkuudesta kyseinen henkilö saa Ingolian keisarikunnan asukastodistuksen sekä hänen asukkuutensa merkitään keisarikunnan ylläpitämään väestörekisteriin.

Asukkuus voidaan poistaa karkottamalla, jolloin asukkuus mitätöidään ja henkilöstä tulee Keisarikunnan alueella lainsuojaton. Lainsuojattomilla henkilöillä ei ole oikeuksia Keisarikunnan alueella, eikä heidän murhaamisensa ole rangaistavaa. Lainsuojattomuus ei koske orjia, sillä orjat ovat omaisuutta ja heidän tappamistaan käsitellään omaisuuteen kohdistuvana rikoksena.

2 § - Muukalaiset

Muukalaiset ovat henkilöitä, joilla ei ole Keisarikunnassa yhteiskunnallista asemaa eikä Ingolian keisarikunnan kansalaisuutta, mutta joita ei silti ole karkotettu. Muukalaisia tulee kohdella kunnioittaen, vaikka keisarikunnan laki ei anna heille pääasiallisesti erityistä suojaa. Poikkeuksena tähän ovat henkirikokset, jotka käsitellään kuin uhrina olisi ollut Ingolian kansalainen.

IV Luku - Ingolian keisarikunnan vallanjako

1 § - Keisari

Ingolian keisari on kruununneuvoston korkein jäsen. Keisari on lähtökohtaisesti korkeimmalla Ingolian hierarkiassa, ja omaa suurimman päätösvallan valtakunnassa. Keisari voi delegoida tätä valtaa ja vastuuta eteenpäin hänen nimittämänsä neuvoston jäsenille.

2 § - Kruununneuvosto

Ingoliassa ylintä valtaa ja toimeenpanovaltaa keisarin jälkeen käyttää kruununneuvosto, joka koostuu vähintään kahdesta jäsenestä keisarin lisäksi. Kruununneuvostossa tulee aina olla valtakunnankansleri, jotta neuvosto on päätösvaltainen. Valtakunnankansleri toimii kruununneuvoston puheenjohtajana keisarin poissaollessa ja myös sijaistaa tätä valtionpäämiehenä.

Neuvostoon voi keisarin ja valtakunnankanslerin lisäksi kuulua määrittelemätön määrä muita jäseniä. Jäsenet nimittää keisari valtakunnankanslerin ehdotuksesta. Jäsenillä tulee olla määritelty tehtävä neuvostossa. Neuvostossa kullakin jäsenellä on yksi ääni, mutta keisarilla on valta kumota neuvoston päätökset.

3 § - Keisarin ja neuvoston valinta

Mikäli keisari väistyy jättämättä perillistä, kokoontuu neuvosto valitsemaan uuden keisarin Ingolian kansalaisista. Mikäli neuvostoa ei ole, sen jäsenmäärä on alle kaksi, valtakunnankansleria ei ole tai neuvosto on muutoin niin puutteellinen, ettei se voi toimia keisarikunnan johdossa, nimitetään uusi keisari suoralla kansanvaalilla.

Neuvoston jäsenet nimittää keisari. Keisari voi nimittää neuvostoon muita virkamiehiä valtakunnandrotsin, valtakunnankanslerin, mestarirakentajan, kulttuurineuvoksen ja arkkipiispan lisäksi, sekä erottaa näitä.

4 § - Landtag

Valtakunnan valtiopäivät, landtag, on keisarin koollekutsuma Ingolian kansaa edustava valtiollinen instituutio. Landtag koostuu sinne valituista edustajista, kruununneuvostosta, maallisista aatelisista sekä keisarista. Landtagista on tarkemmin säädetty tämän lain viidennessä luvussa.

Landtagilla on valta ehdottaa muutoksia lainsäädäntöön, jotka drotsi käsittelee pikimmiten ja valmistelee valmiiksi laiksi.

5 § - Lainsäädäntövalta

Lainsäädäntö valtaa Ingoliassa käyttää valtakunnandrotsi, keisarin tai landtagin valtuuttamana. Drotsi saattaa myös itse säätää lakeja, mutta tällöin lait tulee vahvistaa keisarilla tai landtagilla.

6 § - Neuvoston kokoontuminen

Neuvostolla on velvoite kokoontua kuukausittain käsittelemään valtakunnan tilannetta, säätämään lakeja, muodostamaan budjetteja sekä suunnittelemaan tulevan kuukauden toimia. Kokouksen kutsuu koolle keisari, ja hänen lisäkseen siihen on osallistuttava vähintään kaksi muuta neuvoston jäsentä, joista toisen on oltava valtakunnankansleri. Neuvoston jäsenten ollessa estyneitä tulee kokous kutsua koolle lähimpänä mahdollisena päivämääränä.

V Luku – Landtag

1 § - Landtagin järjestys

Landtagilla kokoontuu valtakunnan aatelia, keskushallintoa, keisari sekä tavallista kansaa. Landtagilla on valta tehdä muutosehdotuksia lakiin, jotka drotsi laatii valmiiksi laiksi ja jotka kruununneuvosto toimeenpanee. Landtagissa asioista päätetään äänestämällä, ja kullakin on yksi ääni, pois lukien puheenjohtajalla. Keisari ei äänestä, sillä keisarilla on oikeus kumota myös landtagin päätöksiä julistuksilla. Yksinkertainen enemmistö voittaa Landtagin äänestyksissä.

2 § - Landtagin jäsenet

Landtag koostuu viidestä kansan valitsemasta edustajasta, kruununneuvoston jäsenistä ja valtakunnan aatelisista. Keisarilla on aina läsnäolo- ja puheoikeus. Mikäli kruununneuvoston yksi jäsen on valtakunnandrotsi, toimii tämä Landtagin puheenjohtajana. Mikäli drotsi on estynyt tai virka on vapaa, toimii valtakunnankansleri puheenjohtajana. Viime kädessä keisari itse johtaa landtagia.

3 § - Edustajien toimikausi

Landtagin edustajat valitaan suoralla valtakunnallisella enemmistövaalilla. Äänestyspisteitä on jokaisessa merkittävässä asutuskeskuksessa. Viisi eniten ääniä saaneet henkilöt voittavat Landtagin vaalit. Edustajat toimivat Landtagissa kahden kuun toimikauden ajan, jonka aikana heillä on valta ja velvollisuus edustaa äänestäjiään Landtagissa. Keisari saattaa pidentää toimikautta poikkeuksellisesti.

Talous- ja maankäyttölaki

I Luku - Ingolian keisarikunnan verolaki

1 § - Tulo- ja kaupankäyntivero

Kaikki jatkuvaluontoinen ja vakituinen liiketoiminta on Ingolian keisarikunnassa verollista. Palkat eivät ole verotettavia. Liiketoimintaa Keisarikunnassa harjoittavien yksityishenkilöiden ja yritysten on toimitettava 31 päivän välein tuloselvitys, josta käy ilmi kaikki arkkukauppojen ulkopuolinen liiketoiminta viimeisen 31 päivän ajalta. Tuloselvityksen toimittamatta jättäminen johtaa rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin. Arkkukauppojen verot osoitetaan erikseen määritetylle läänin johtajalle. Yksityishenkilöt ja yritykset asettavat veroprosenttinsa säätynsä mukaan.

2 § - Verotus

Ingolian keisarikunnassa kaupankäynnin veroprosentti on 40%. Tästä kuitenkin poiketaan seuraavissa tapauksissa:

1) Porvarisäätyyn ja aatelistoon kuuluvilla veroprosentti on 30%
3 § - Verottaja

Kauppa-arkkujen verotulot tulee Ingolian keisarillisen provinssin alueella Holmen kaupungin aluetta lukuunottamatta osoittaa Kanekki_:lle. Holmen vapaakaupungin alueella verotulot tulee osoittaa late1473:lle. Alveronian provinssin alueella verotulot tulee osoittaa Tomatille. Itämaan provinssin alueella verotulot tulee osoittaa Hondurolle.

II Luku - Yritys- ja taloussäätiölaki

1 § - Yritysilmoitus

Ingolian keisarikunnassa yrityksen voi perustaa sellainen Keisarikunnan asukas, joka ei ole etsintäkuulutuksen tai karkotuksen alaisena valtakunnan alueella.

Yrityksen perustamiseen ja liiketoiminnan aloittamiseen vaaditaan yritysilmoitus, jonka tulee sisältää:

1) Yrityksen toimipaikan tai toimipaikkojen sijainti
2) Yrityksen omistaja
3) Yrityksen toimiala
4) Päivämäärä

Yritysilmoitus laaditaan yhdessä Ingolian taloussäätiön virkamiehen kanssa.

Yritysten, joiden pääkonttori sijaitsee Ingolian keisarikunnan ulkopuolella, tulee myös laatia yritysilmoitus niiden aloittaessa liiketoiminnan Keisarikunnan alueella.

2 § - Taloussäätiö

Ingolian taloussäätiö on Keisarikunnan alueella tapahtuvaa liiketoimintaa ja taloutta valvova ja sääntelevä toimielin. Taloussäätiötä johtaa valtakunnankansleri. Taloussäätiön jäseneksi voidaan hyväksyä Ingolian keisarikunnan asukkaan johtama yritys.

Jokainen Ingolialainen yritys, jonka yritysilmoitus hyväksytään, liittyy automaattisesti taloussäätiön jäseneksi.

Ingolian taloussäätiön jäsenyys takaa yritykselle seuraavat edut:

1) Oikeus veloituksettomaan taloudelliseen neuvontaan
2) Oikeus keisarikunnan pankin myöntämän yrityslainan hakemiseen
3) Oikeus hakea keisarikunnan rahallista tukea oikeusapuun

III Luku - Maankäyttöä, kaavoitusta, rakentamista ja kiinteistöjä koskevat säädökset

1 § - Arkkitehtuurisäädös

Rakentamisessa tulee ensisijaisesti noudattaa alue-, kortteli- tai provinssikohtaisesti kaavoituksessa määrättyä tyyliä. Poikkeuksellisesti voidaan myöntää lupa rakentaa erottuva rakennus, mikäli se ei liikaa riko yleistä kokonaisuutta.

2 § - Kaavoitus

Keisarikunnan alueita kaavoittaa keisari tai maankäytöstä vastaava kruununneuvoston jäsen.

3 § - Valtakirjavelvoite

Alueiden, tonttien, talojen, kiinteistöjen ja erilaisten laivojen ja muiden kiinteiden tai konventionaalivälineiden omistuksesta tulee tehdä valtakirja. Kaikki omistukset jotka tarvitsevat kaavoituksen kirjataan omistukseksi Keisarikunnassa ja tästä tehdään kopio omistajalle sekä Keisarikunnalle.

4 § - Kaupunkikaavoitus

Jokainen keisarikunnassa sijaitseva asutus- tai muu rakennuskokonaisuus kaavoitetaan etukäteen ja hyväksytetään rakentamisesta vastaavalla neuvoston jäsenellä.

5 § - Maankäyttö

Maankäytön eri kohteita on rajoitettu lailla. Maa- tai karjatalous sekä kaivostoiminta vaativat luvan paikalliselta hallinnolta ja kaivostoiminta vaatii kirjallisen luvan valtakunnankanslialta. Maan muita käyttökohteita saatetaan erikseen rajoittaa valtakunnankanslian toimesta. Näistä rajoituksista ilmoitetaan aina erikseen.

6 § - Rakentaminen

Kaikki alullepannut rakennusprojektit on saatettava vähintään ulkoasullisesti loppuun. Mikäli rakennus on keskeneräinen pitkään, voidaan tästä harkiten rangaista.

Kaikessa rakentamisessa tulee huomioida alueen infrastruktuuri ja mikäli rakennus jää silloisen infrastruktuurin tielle, on rakentaja velvollinen sen korjaamaan.

IV Luku - Ingolian keisarikunnan muut taloussäädökset

1 § - Luvanvaraiset toimialat

Ingolian keisarikunnan alueella maa- ja karjatalous sekä kaivos- ja kaupallinen uhkapeli- tai panimotoiminta on luvanvaraista. Lupia myönnetään keisarin mandaatilla Ingolian taloussäätiön toimesta ja ilman tällaista lupaa kyseisen toimen harjoittaminen on rangaistavaa. Maa- ja karjatalous sekä kaivos- ja kaupallinen uhkapeli- tai panimotoiminta vaativat myös yhtä lailla yritysilmoituksen.

2 § - Keisarikunnan budjetit

Valtakunnanneuvostolla on velvoite osoittaa keisarikunnan toiminnan eri osa-alueille omat budjettinsa kuukausittaisen kokouksensa yhteydessä. Mikäli jonkin osa-alueen budjetti on alijäämäinen, voi kyseisen osa-alueen toiminnasta vastaava virkamies anoa lisäystä neuvostolta. Budjetista mahdollisesti yli jääneet rahat liitetään seuraavan kuukauden budjettiin.

3 § - Kotipanimot

Jokaisella Ingolian kansalaisella on oikeus pitää omassa kodissa enintään kolmen tynnyrin kotipanimoa. Kotipanimon tuotteiden myynti on rangaistavaa, ja ne tulee pitää vain yksityisessä käytössä.

4 § - Valuutta

Ingolian keisarikunnan virallinen valuutta on laillisesti painettu punta, jonka tunnusmerkki on £ ja tietyssä kontekstissa P tai p. Lailliseksi punnaksi katsotaan mikä tahansa punnan kolikko, jonka tunnuskoodi on KK6U7Vgeg7evd. Valuutan aitouden voivat kansalaiset tarkistuttaa Ingolian keskuspankin toimipisteissä.

Valuutan väärentäminen ja väärennetyn valuutan tietoinen levittäminen ovat rikoksia.

Tuomioistuinlaki

I Luku - Yleiset säännökset

1 § - Tuomarit

Iriden käräjillä ja hovioikeudessa tuomarina toimii riipumaton, Keisarikunnan palkkaama tuomari. Erityisissä tilanteissa tuomarina voivat toimia valtakunnanneuvoston jäsenet. Tuomioistuimen kokoonpanoon voi lukeutua muitakin jäseniä, kuin keitä tässä tai muussa laissa säädetään.

2 § - Tuomarin vala

Tuomarin tai muun tuomioistuimen jäsenen virkaan astuessa ja ennen tehtäväänsä ryhtymistä on annettava seuraava tuomarinvakuutus: ”Minä N. N. vakuutan kunniani, uskoni ja omatuntoni kautta, että toimiessani virassani olevani uskollinen Ingolialle, keisarille ja oikeudenmukaisuudelle sekä kunnioittavani lakia”

3 § - Tuomarin velvollisuudet

Tuomari käyttää tuomiovaltaa itsenäisesti ja tuomiovallan käytössä tuomaria sitoo vain laki.

Tuomari omaa velvollisuuden ratkaista kaikki hänen käsiteltäväkseen jaetut asiat. Tuomari on virkatoimissaan oltava tunnollinen ja huolellinen. Tuomarin on käsiteltävä ja ratkaistava tapaus sulavasti.

4 § - Tuomarin vastuu

Tuomarin on kannettava vastuu ja seuraukset virantoimituksessa tekemistään tehtävistä ja annetuista tuomioista.

5 § - Tuomarin koulutus

Tuomari on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään laintuntemustaan, oikeudellista osaamistaan ja ammattitaitoaan.

6 § - Tuomioistuimet

Yleisenä tuomioistuimena toimii Iriden käräjäoikeus.

Erityistuomioistuimia ovat hovioikeus, sotaoikeus, kenttäoikeus ja kirkollistuomioistuin.

7 § - Kirkollistuomioistuin

Muinaistulella on oikeus pitää itsenäisiä tuomioistuimia, jotka tuomitsevat kirkollislakia koskevista rikkeistä. Kirkollistuomioistuimen tuomareilla on sama vastuu toimistaan, kuin 4 § säädetään. Nämä tuomioistuimet eivät vastaa valtakunnandrotsille, paitsi poikkeustilassa ja -tapauksissa, vaan arkkipiispalle.

II Luku - Rikosprosessista

1 § - Syyttäjä

Rikosprosessissa syyttäjänä toimii Ingolian keisarillisen oikeuslaitoksen palkkaama virallinen syyttäjä. Syyttäjän on virkavastuun uhalla nostettava syyte jättämällä haaste, mikäli syytetyn syyttömyydestä ei esitutkinnan nojalla ole vakuuttavaa ja riittävää näyttöä. Haasteesta tulee käydä ilmi:

1) Syyte ja rangaistusvaatimus
2) Rangaistavan teon kuvaus
3) Rikosnimikkeet ja lainkohdat, joihin syyttäjän on aikomus vedota
4) Todisteet, joihin syyttäjä aikoo vedota

Identtinen kopio haasteesta tulee toimittaa syytetylle ennen oikeudenkäynnin ajankohdan sopimista. Haastetta ei voi tämän jälkeen enää muuttaa.

2 § - Syytetty

Syytetyn tulee vastata haasteeseen ilmoittamalla hänelle sopiva ajankohta oikeudenkäynnille. Mikäli syytetty ei kohtuullisessa ajassa vastaa haasteeseen, langetetaan yksipuolinen tuomio syyttäjän haasteen mukaisesti.

Syytetty saa halutessaan ottaa yhden tai useamman valitsemansa henkilön edustamaan itseään oikeudenkäynnissä. Syytetyllä on oikeus esittää oikeudenkäynnissä haluamansa todisteet joko suullisina tai kirjallisina.

3 § - Oikeudenkäynti

Oikeudenkäynnin järjestämiseksi on tuomarin lisäksi syyttäjän, syytetyn sekä heidän edustajiensa oltava paikalla.

III Luku - Siviiliprosessista

1 § - Kantaja

Tehdäkseen kanteen kantajan on jätettävä valtakunnandrotsille tai häntä sijaistavalle neuvoston jäsenelle haastehakemus. Haastehakemukseen tulee sisällyttää:

1) Kantajan esittämä vaatimus perusteineen
2) Todisteet joihin kantaja aikoo vedota

Kannetta ei voi haastehakemuksen jättämisen jälkeen enää muuttaa.

Mikäli haastehakemus on puutteellinen tai selvästi perusteeton, se hylätään ja kanne peruuntuu. Muussa tapauksessa valtakunnandrotsi tai häntä sijaistava neuvoston jäsen luo haastehakemuksen pohjalta haasteen, joka toimitetaan vastaajalle mahdollisimman pian.

Kantaja saa halutessaan ottaa yhden tai useamman valitsemansa henkilön edustamaan itseään oikeudenkäynnissä. Kantajalla on oikeus esittää oikeudenkäynnissä haluamansa todisteet suullisina.

2 § - Vastaaja

Vastaajan on haasteen saatuaan vastattava haasteeseen ilmoittamalla hänelle sopiva oikeudenkäynnin ajankohta. Mikäli vastaaja ei vastaa kohtuullisessa ajassa, ratkaistaan asia yksipuolisesti kantajan hyväksi.

Vastaaja saa halutessaan ottaa yhden tai useamman valitsemansa henkilön edustamaan itseään oikeudenkäynnissä. Vastaajalla on oikeus esittää oikeudenkäynnissä haluamansa todisteet suullisina.

3 § - Oikeudenkäynti

Mikäli valtakunnandrotsi tai häntä sijaistava neuvoston jäsen katsoo haastehakemuksen olevan perusteltu ja oikein valmisteltu, hän laatii vastaajalle haasteen.

Oikeudenkäynnin järjestämiseksi on tuomarin lisäksi kantajan, vastaajan sekä heidän edustajiensa oltava paikalla. Oikeudenkäynnin tuomarina toimii keisarikunnan palkkaama riippumaton tuomari.

Kanteen häviävän osapuolen vastuulle lankeaa kanteessa vaadittujen mahdollisten korvausten lisäksi oikeusprosessista keisarikunnalle ja kanteen voittavalle osapuolelle aiheutuneiden rahallisten kulujen korvaaminen.

Rikoslaki

I Luku - Ingolian keisarikunnan rikoslain soveltamisesta ja rangaistuksista

1 § - Ingolian keisarikunnassa tehty rikos

Ingolian keisarikunnassa tehtyyn rikokseen sovelletaan Ingolian keisarikunnan lakia.

Mikäli laki on vajavainen tai puutteellinen siten, että rikosnimike on keisarillisessa perustuslaissa, sovelletaan tapauksessa keisarillista perustuslakia.

2 § - Rangaistukset

Ingolian keisarikunnan tuomioistuimet voivat määrätä henkilön, joka todistettavasti on rikokseen syyllistynyt, sakko- tai vankeusrangaistukseen. Mikäli rikoksen yhteydessä on uhriin kohdistunut taloudellista haittaa, voi tuomioistuin myös määrätä syyllisen vahingonkorvausvelvolliseksi täysimittaisesti.

Mikäli rikosnimikkeen rangaistusasteikko sallii, voidaan syyllinen tuomita teloitettavaksi joko julkisesti tai suljetusti. Teloitettu henkilö menettää koko omaisuutensa keisarikunnalle. Teloitustuomiot ovat aina 5 päivän pituisia.

Mikäli syyllinen on toimillaan useasti häiriköinyt keisaria, neuvostoa tai asukkaita, esimerkiksi toistuvilla julkisrauhan rikkomisilla, voidaan henkilö tilapäisesti tai pysyvästi karkottaa ruhtinaskunnan alueelta.

Syyllinen voidaan vaihtoehtoisesti tuomita orjuuteen tuomarin harkinnalla ja orjuuslain mukaisesti.

Vankeusrangaistus suoritetaan ensisijaisesti vankileirillä, jossa vanki tekee töitä sakko- ja vahingonkorvausrangaistuksensa korvaamisen eteen. Vanki vapautuu, kun sakkosumma ja mahdolliset muut kulut on korvattu. Lisäksi yksi vuorokausi vankeutta vastaa 100£ arvoista työtä, eli esimerkiksi 18 vuorokautta vankeutta vastaa 1800£ edestä työtä. Mikäli vanki on yhteistyökyvytön leirillä, hänet eristetään koko vankeusajaksi selliin, jossa hän istuu hänelle määrätyn vankeustuomion normaalisti. Menettely koskee rikoksia, joista tuomitaan yli 500£ sakkoihin. Alle 500£ sakot maksetaan perinteisesti. Yli 18 vuorokauden vankeustuomiot suoritetaan aina vankeudessa, jonka jälkeen hänelle annetaan mahdollisuus maksaa sakot perinteisesti, tehdä työtä vankileirillä tai alistua orjuuteen.

Täysimittaisella vahingonkorvauksella tässä laissa tarkoitetaan kaiken saadun taloudellisen hyödyn, henkisen kärsimyksen ja/tai menetetyn omaisuuden korvaamista.

Häpeärangaistuksella tässä laissa tarkoitetaan joko julkisesti häpeäpaaluun sitomista, häpeähäkkiin vangitsemista, julkista ruoskintaa tai häpeämarssia.

3 § - Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Sellaisesta teosta, joka tekohetkellä ei ole ollut rikos, ei voida tuomita tekijää. Rikoksesta langetettava tuomio ei myöskään voi olla tekohetkellä säädetyistä rangaistuksista poikkeava.

II Luku – Vastuuvapausperusteista

1 § - Rikoksen tahallisuus tai tuottamuksellisuus

Mikäli rikos on tehty vakaasti harkiten, tiedostaen ja epäröimättä, voidaan rikosta kutsua tahalliseksi. Tahallisesta rikoksesta seuraa aina normaali rangaistus. Kaikki rikokset ovat lähtökohtaisesti tahallisia kunnes toisin todistetaan.

Mikäli rikoksentekijä on todistettavasti ollut tietämätön tekonsa rikollisuudesta, tai hän voi muutoin todistaa, ettei rikoksen suorittaminen ollut aikeena vaan se tapahtui huolimattomuuden vuoksi, voidaan rikosta kutsua tuottamukselliseksi. Tuottamuksellisesta rikoksesta voi seurata lievempi rangaistus, kuitenkin vähintään puolet säädetystä rangaistusasteikosta.

Rikos voidaan todeta tuottamukselliseksi myös silloin, mikäli rikosta säätelevä laki on ollut todistettavasti puutteellinen tai sisällöltään tarpeettoman vaikeaselkoinen.

2 § - Syyllisyys

Rikoksen tekijä on lähtökohtaisesti syyllinen kunnes toisin todistetaan. Syyttömyyden edellytyksenä on syyksilukemattomuus. Syyksilukemattomaksi tekijä voidaan todeta silloin, kun voidaan todistaa oikeudenvastaisen seurauksen tapahtuneen tekijän huolellisesta ja tietoisesta toiminnasta riippumatta. Syyttömäksi todistetun tekijän syyksi ei voida lukea hänen aiheuttamaansa seurausta. Syyttömäksi todistettu tekijä tulee jättää tuomitsematta rangaistukseen teoista, joihin hänen katsotaan olevan syytön.

3 § - Hätävarjelu

Itsensä tai omaisuutensa puolustamiseksi, mikäli muut keinot eivät ole vaihtoehtoina, on tarpeellinen puolustusteko hätävarjeluna sallittu. Hätävarjelun tarpeellisuus ja sopivan hätävarjelukeinon käyttö tulee todistaa. Mikäli teko täyttää hätävarjelun kriteerit, voidaan tekijä todeta rangaistusvastuusta vapaaksi.

4 § - Pakkotila

Mikäli vakavamman seuraamuksen, kuten kuoleman, välttämiseksi on välttämätöntä rikkoa lakia, voidaan henkilö todeta rangaistusvastuusta vapaaksi. Pakkotilan olemassaolo tekohetkellä tulee todistaa.

III Luku - Yrityksestä ja osallisuudesta

1 § - Rikoksen yritys

Joka yrittää tekoa, joka on tässä tai keisarillisessa perustuslaissa määrätty rangaistavaksi teoksi, tulee tuomita yrityksen kohteena olleen rikoksen rikosnimikkeen mukaisesti.

2 § - Rikoksen suunnittelu

Joka ennalta suunnittelee suorittavansa rikosta, kuitenkin eri tavalla kuin mitä 1 § on säädetty, tulee tuomita suunnittelun kohteena olleen rikoksen rikosnimikkeen mukaisesti.

Mikäli tehdyn rikoksen suunnitelma on toteutettu erityisen tarkasti tai pitkäaikaisesti, tai suunniteltu rikos on luonteeltaan erityisen vakava, tulee suunnitelmallisuus ottaa tuomiossa huomioon raskauttavana tekijänä.

3 § - Rikoskumppanuus

Joka avustaa toista henkilöä rikoksen suorittamisessa tai rikoksen jälkiteoissa, tulee tuomita sen rikosnimikkeen mukaisesti, jossa tämä avusti itse rikoksentekijää.

4 § - Yleisluontoinen lain taikka asetuksen rikkominen

Joka muutoin kuin mitä 1, 2 tai 3 § on säädetty, rikkoo lakia tai avustaa lainrikkojaa, tulee tuomita 50-150£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 1-7 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

5 § - Rikokseen yllyttäminen

Joka itse osallistumatta tai osallistuen kehottaa, kannustaa tai muuten suosittelee toiselle rikoksen suunnittelemista, suorittamista, yrittämistä tai osallisuutta rikokseen, tulee tuomita rikokseen yllyttämisestä 50-200£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 1-7 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

IV Luku - Rikoksista valtiota ja keisarikuntaa vastaan

1 § - Maanpetos

Joka toimillaan, tahallisesti tai tahattomasti:

1) pettää maan,
2) estää julkishallinnon toimintaa,
3) loukkaa valtakunnallista tai alueellista koskemattomuutta,
4) aiheuttaa yleistä huomattavaa harmia yhteisölle tai
5) tekee muita moraalisia vääryyksiä

on tuomittava maanpetoksesta 1000-10 000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 14-21 vuorokaudeksi, karkotukseen keisarikunnasta, kuolemaan tai orjuuteen määräajaksi.

Maanpetosrikokset käsitellään aina Iriden hovioikeudessa.

2 § - Keisarin rauhan rikkominen

Joka toimillaan, tahallisesti tai tahattomasti

1) vahingoittaa valtakunnallista rauhaa,
2) pilkkaa, kyseenalaistaa, halveksuu, tai muutoin näihin rinnastettavin toimin uhmaa tai uhkaa keisarikuntaa,

on tuomittava Keisarin rauhan rikkomisesta 500-1500£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 5-14 vuorokaudeksi, karkottamiseen, kuolemaan tai orjuuteen määräajaksi.

3 § - Vakoilu

Joka aikeenaan Ingolian keisarikunnan aseman vahingoittaminen tai heikentäminen, hankkii tai välittää ulkopuoliselle taholle sellaista tietoa, jota ei julkiselle yleisölle ole jaettu ja on luonteeltaan arkaluontoista tai muuten salattua, eikä tällä ole Keisarikunnan neuvoston lupaa tätä tietoa jakaa, on tuomittava vakoilusta 500-3000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 8-16 vuorokaudeksi, karkottamiseen tai orjuuteen määräajaksi.

4 § - Törkeä vakoilu

Jos vakoilu:

1) tehdään poikkeustilassa tai muutoin poikkeuksellisissa oloissa,
2) koskee Keisarikunnan oikeuslaitokselle, turvallisuudelle, diplomatialle tai taloudelle erityisen merkittävää seikkaa tai
3) muutoin, kuin 1. tai 2. momenteissa on säädetty, aiheuttaa huomattavaa vahinkoa Keisarikunnalle

ja vakoilu on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, on tuomittava törkeästä vakoilusta 1000-8000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 14-21 vuorokaudeksi, karkottamiseen, kuolemaan tai orjuuteen määräajaksi.

V Luku - Rikoksista virkavaltaa ja oikeutta vastaan

1 § - Virkavallan toimien hankaloittaminen

Joka toimillaan, joko itsensä tai läheisensä eduksi:

1) vastustaa tai estää pidätystä,
2) hankaloittaa tai estää esitutkinnan edistymistä tai
3) muilla toimilla tai keinoilla hankaloittaa, hidastaa, vastustaa tai estää virkavallan työtehtäviä

on tuomittava virkavallan vastustamisesta 50-600£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 3-9 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

2 § - Tuomion suorituksen vastustaminen

Joka toimillaan vastustaa oikeuden antamaa tuomiota siten, ettei sitä voida panna täytäntöön

1) pakenemalla vankilasta,
2) rikkomalla karkotustuomiota tai
3) maksamatta sakkoa tai vahingonkorvausta

on palautettava suorittamaan tuomionsa ja lisäksi tuomittava 200-600£ sakkoon tai orjuuteen määräajaksi.

3 § - Perusteettoman kanteen nostaminen

Joka perusteettomasti ja syyttä nostaa kanteen joka ei johda haasteeseen, on tuomittava 250-400£ sakkoon tai orjuuteen määräajaksi.

4 § - Lainsuojattoman tai maanpetturin auttaminen

Joka rahallisesti tai materiaalisesti auttamalla, piilottelemalla tai sijaintia salailemalla pyrkii auttamaan:

1) lainsuojatonta tai
2) maanpetturia

on tuomittava 200-1000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 3-14 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

VI Luku - Rikoksista julkista rauhaa vastaan

1 § - Julkinen häiriköinti

Joka yleisellä paikalla asiattomasti tai muutoin häiritsevästi käyttäytyy tai esiintyy, on tuomittava 20-500£ sakkoon tai vankeusrangaistukseen 1-10 vuorokaudeksi.

2 § - Lukitseminen

Joka luvatta lukitsee toisen henkilön tai viraston tiloja, on tuomittava 50-500£ sakkoon, vahingonkorvauksiin tai vankeusrangaistukseen 2-10 vuorokaudeksi.

3§ - Karkotusmääräyksen rikkominen

Joka oleskelee keisarikunnan alueella luvatta karkotusmääräyksen saatuaan, on tuomittava kuolemaan ilman oikeudenkäyntiä tai valitusoikeutta.

4 § - Mellakka

Joka toimillaan:

1) kannustaa tai kehottaa osallistumaan tai aloittamaan mellakan,
2) osallistuu tai aloittaa mellakan tai
3) muutoin kuin momenteissa 1 ja 2 mainitusti avustaa mellakkaa

on tuomittava mellakoinnista 200-1500£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 5-15 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

5 § - Ilkivalta

Joka:

1) metelöimällä tai muulla tavalla aiheuttaa häiriötä virantoimituksessa olevalle tai yksityiselle henkilölle tai
2) aiheuttaa huomattavaa häiriötä lähettämällä toistuvia kirjeitä virastoon, yritykselle tai yksityishenkilölle tai
3) aiheuttaa häiriötä tai viivästystä tuhoamalla keisarikunnalle tai yksityishenkilölle kuuluvaa infrastruktuuria

on tuomittava ilkivallasta 20-500£ sakkoon ja täysimittaisiin vahingonkorvauksiin.

6 § - Uskonnonharjoituksen estäminen

Joka käyttämällä väkivaltaa tai taloudellista pakotetta tai sen uhkaa estääkseen uskonharjoittamista, on tuomittava uskonnonharjoituksen estämisestä 100-1000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 3-14 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

7 § - Arkkitehtuurin pilaaminen

Joka:

1) Muuttaa sellaisten luukkujen, porttien, ovien, vipujen tai muiden vastaavien rakenteellisten koristusten asentoa luvatta tai
2) Muutoin pilaa sisustus-, maisema-, tai rakennearkkitehtuuria

tulee tuomita arkkitehtuurin pilaamisesta 20 000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 21 vuorokaudeksi, kuolemaan ja omaisuuden täysimittaiseen takavarikointiin tai orjuuteen määräajaksi.

VII Luku - Yksityisyyttä, rauhaa, kunniaa ja vapautta loukkaavista rikoksista

1 § - Kotirauhan rikkominen

Joka tunkeutuu toisen henkilön asuintontille tuhoten omaisuutta tai muutoin häiriten henkilöä tämän ollessa yksityisissä oloissa, on tuomittava 50-300£ sakkoon tai vankeusrangaistukseen 1-3 vuorokaudeksi.

2 § - Häiriköinti

Joka toistuvasti häiriköi yksityishenkilöä siten, että henkilölle koituu siitä haittaa hänen työnsä tai yksityisyytensä kannalta, on tuomittava häiriköinnistä 100-500£ sakkoon tai vankeusrangaistukseen 2-7 vuorokaudeksi.

3 § - Kunnianloukkaus

Joka julkisesti jakaa sellaista yksityistä tietoa toisesta, jota tämä ei halua levitettävän ja joka voisi haitata henkilön tulevaisuutta esimerkiksi työn puolesta, on tuomittava kunnianloukkauksesta 100-250£ sakkoon tai vankeusrangaistukseen 1-5 vuorokaudeksi.

4 § - Murto

Joka:

1) murtautuu yksityishenkilön asuntoon tai
2) murtautuu viraston tai yrityksen tiloihin

on tuomittava murrosta 100-500£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 2-5 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

5 § - Vapaudenriisto

Joka vangitsemalla, lukitsemalla tai muutoin rajoittaen estää toisen henkilön liikkumisen vapautta tai muuta vapautta toteutumasta, on tuomittava vapaudenriistosta 300-1500£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 6-18 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

6 § - Uhkailu

Joka saavuttaakseen taloudellista tai muunlaista hyötyä:

1) uhkailee väkivallalla,
2) uhkailee taloudellisilla seuraamuksilla tai
3) muulla tavoin uhkailee, aiheuttaen pelkoa

on tuomittava uhkailusta 150-1000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 3-14 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

VIII Luku - Omaisuusrikoksista

1 § - Varkaus

Joka anastaa toisen henkilön irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta 150-500£ sakkoon, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin, vankeusrangaistukseen 3-12 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

2 § - Törkeä varkaus

Jos varkaudessa:

1) anastamisen kohteena ollut omaisuus on erityisen arvokas,
2) varkaus suoritetaan suunnitelmallisesti tai varustautuen esimerkiksi aseella tai
3) varkauden yhteydessä suoritetaan muita rikoksia, kuten murto
4) varkauden kohteena on postitoimitus,

on rikoksentekijä tuomittava törkeästä varkaudesta 400-1000£ sakkoon, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin, vankeusrangaistukseen 12-18 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

3 § - Kavallus

Joka anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta, joka ei ole tämän yksityistä ja henkilökohtaista omaisuutta, on tuomittava kavalluksesta 300-750£ sakkoon, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin, vankeusrangaistukseen 7-16 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

4 § - Törkeä kavallus

Jos kavalluksessa:

1) kohteena on erityisen arvokas omaisuus tai suuri määrä varoja tai
2) kohteena on keisarikunnan omaisuus, ja rikoksentekijä on käyttänyt asemaansa hyväksi

on rikoksentekijä tuomittava törkeästä kavalluksesta 750-2000£ sakkoon, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin, vankeusrangaistukseen 16-21 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

Mikäli kyseessä oli viranhaltija ja tämä oli käyttänyt asemaansa hyväksi, menettää henkilö virkansa välittömästi.

5 § - Luvaton käyttö

Joka luvatta käyttää toisen irtainta omaisuutta omaksi hyödykseen, on tuomittava luvattomasta käytöstä 150-500£ sakkoon, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin, vankeusrangaistukseen 2-14 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

6 § - Anastetun omaisuuden hallussapito

Joka anastettua omaisuutta pitää hallussaan, tarkoituksenaan omaisuuden piilottelu viranomaisilta tai kauppaaminen tai muu kavala tarkoitus mielessään on tuomittava 150-500£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 2-10 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi. Lisäksi anastettu omaisuus palautetaan täysimittaisesti lailliselle omistajalleen.

7 § - Anastetun omaisuuden kauppaaminen

Joka myy anastettua omaisuutta tai ostaa sellaista omaisuutta, jonka tietää olevan anastettua, on tuomittava anastetun omaisuuden kauppaamisesta 250-1000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 4-16 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi. Kaupasta saatu rahallinen hyöty luovutetaan valtiolle ja kaupattu omaisuus palautetaan lailliselle omistajalleen.

IX Luku - Henkeä ja terveyttä vahingoittavista rikoksista

1 § - Tappo

Joka tappaa Ingolian keisarikunnan asukkaan tai muutoin merkittävän henkilön, on tuomittava taposta 250-1000£ sakkoon, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin, vankeusrangaistukseen 5-12 vuorokaudeksi, karkottamiseen, kuolemaan tai orjuuteen määräajaksi.

2 § - Murha

Jos tappo tehdään erityisen suunnitelmallisesti, vakaasti harkiten, yleistä vaaraa aiheuttaen, tappamalla virkamies tämän virantoimituksessa tai muutoin erityisen julmasti, raa’asti tai törkeästi, on rikoksentekijä tuomittava murhasta 750-2000£ sakkoon, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin, vankeusrangaistukseen 12-21 vuorokaudeksi, karkottamiseen, kuolemaan tai orjuuteen määräajaksi.

3 § - Pahoinpitely

Joka aiheuttaa ruumiillista vahinkoa väkivaltaa käyttämällä, kuitenkaan surmaamatta uhria, on tuomittava pahoinpitelystä 100-500£ sakkoon, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin, vankeusrangaistukseen 1-7 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

4 § - Terveyden vaarantaminen

Joka julkisella paikalla esiintyen sairaana tai muilla toimilla vaarantaa yleisön tai toisen henkilön terveydentilan, on tuomittava terveyden vaarantamisesta 250-2500£ sakkoon, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin, vankeusrangaistukseen 5-14 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

X Luku – Petokset ja talousrikokset

1 § - Petos

Joka pyrkii hankkimaan taloudellista tai muuta etua:

1) epärehellisellä tai vilpillisellä kaupankäynnillä,
2) sopimusta rikkomalla tai
3) epärehellisellä toiminnalla

on tuomittava petoksesta 200-1500£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 4-16 vuorokaudeksi, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin tai orjuuteen määräajaksi.

2 § - Veropetos

Joka jättää lailla tai asetuksella määritetyt verot maksamatta verojen maksuaikaan mennessä, on tuomittava veropetoksesta 300-3000£ sakkoon, taloudellisen hyödyn menettämiseen Keisarikunnalle, vankeusrangaistukseen 9-20 vuorokaudeksi tai orjuuteen määräajaksi.

3 § - Kiskonta

Joka hyödyntäen omaa ja toisen asemaa:

1) myy huomattavaan ylihintaan tuotteita tai hyödykkeitä tai
2) asettaa huomattavia ja perusteettomia korkoja

on tuomittava kiskonnasta 300-2000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 3-15 vuorokaudeksi, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin, taloudellisen hyödyn menettämiseen Keisarikunnalle tai orjuuteen määräajaksi.

4 § - Hintojen polkeminen

Joka hyödyntäen omaa ja toisen asemaa myy huomattavaan alihintaan tuotteita tai hyödykkeitä on tuomittava hintojen polkemisesta 300-2000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 3-15 vuorokaudeksi, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin, taloudellisen hyödyn menettämiseen Keisarikunnalle tai orjuuteen määräajaksi.

5 § - Luvaton maankäyttö

Joka Ingolian keisarikunnan alueella:

1) luvattomasti harjoittaa kaivostoimintaa,
2) luvattomasti harjoittaa maa- tai karjataloutta,
3) luvattomasti rakentaa tai muutoin hyödyntää Ingolian maita

on tuomittava luvattomasta maankäytöstä 200-3000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 7-21 vuorokaudeksi, taloudellisen hyödyn menettämiseen Keisarikunnalle tai orjuuteen määräajaksi. Rangaistukseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka laajamittaista toiminta on ollut ja kuinka vahingollista toiminta on ollut valtion hyvinvoinnille.

6 § - Valuutan väärentäminen

Joka väärentää valuuttaa on tuomittava valuutan väärentämisestä 500-5000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 14-21 vuorokaudeksi, karkottamiseen tai orjuuteen määräajaksi.

7 § - Väärennetyn valuutan levittäminen

Joka tietoisesti levittää väärennettyä valuuttaa lahjoittamalla, kaupankäynnillä tai muilla vastaavilla keinoilla on tuomittava väärennetyn valuutan levittämisestä 500-5000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 14-21 vuorokaudeksi, karkottamiseen tai orjuuteen määräajaksi.

8 § - Haarniskan tai tuliaseen luvaton käyttö ja valmistus

Joka luvatta käyttää haarniskaa tai tuliaseita tai valmistaa tuliaseita on tuomittava 200-1000£ sakkoon ja enintään 7 vuorokauden vankeuteen tai orjuuteen määräajaksi. Rikokseen liittyvät esineet takavarikoidaan valtiolle. Henkilöltä evätään lupa tai mahdollisuus saada lupa näihin 3kk ajaksi. Lisäksi mahdollinen muu rikoshyöty menetetään valtiolle.

Lupia tuliaseisiin ja haarniskoihin myöntävät keisari, valtakunnankansleri- ja drotsi sekä provinssien johtajat.

Tuliaseita saa myydä, lahjoittaa tai vaihtaa kuka tahansa, mutta aseen antajan tulee aina varmistua saajan voimassa olevasta luvasta.

9 § - Hevosen luvaton käyttö

Joka luvatta ratsastaa, säilyttää tai muuten käyttää hevosta Suur-Ingolian, Argentumin tai Wanhan Ingolian saaristoissa on tuomittava hevosen luvattomasta käytöstä 200-800£ sakkoon, enintään 4 vuorokauden vankeuteen. Rikokseen liittyvä hevonen tai liittyvät hevoset takavarikoidaan valtiolle.

Lupia hevosten säilyttämiseen ja käyttämiseen Suur-Ingolian, Argentumin ja Wanhan Ingolian saaristoissa myöntää valtakunnandrotsi.

Rakuunakaartin ja kruununneuvoston jäsenet ovat oikeutettuja käyttämään hevosta liikkumiseen Suur-Ingolian, Argentumin ja Wanhan Ingolian saarilla ilman erillistä lupaa.

XI Luku – Virkarikoksista

1 § - Virka-aseman väärinkäyttö

Joka käyttää virkaansa henkilökohtaisen edun saamiseen, rikoksen edesauttamiseen tai muuhun haitalliseen ja kyseenalaiseen toimintaan, on tuomittava 300-1500£ sakkoon, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin, vankeusrangaistukseen 5-18 vuorokaudeksi, karkottamiseen tai orjuuteen määräajaksi. Lisäksi tekijältä evatään työllistymismahdollisuus vastaavaan virkaan vähintään kuukaudeksi.

2 § - Lahjonta

Joka:

1) yrittää lahjoa tai lahjoo viranomaista, tavoitellen taloudellista tai muuta etua, tai
2) vastaanottaa lahjuksen

on tuomittava 300-1500£ sakkoon, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin, vankeusrangaistukseen 7-14 vuorokaudeksi, karkottamiseen ja tämän kansalaisuuden mitätöimiseen tai orjuuteen määräajaksi.

3 § - Virkavalan rikkominen

Joka rikkoo virkaan astuessa annettua valaa, syyllistyy rikokseen. Valanrikkomisesta tulee tuomita 300-1000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 7-14 vuorokaudeksi, vähintään kuukaudeksi porttikieltoon vastaavanlaiseen virkaan tai orjuuteen määräajaksi.

XII Luku – Etikettirikoksista

1 § - Etikettirikos
  • Keisarin puhuttelu:
Keisaria tulee puhutella arvon keisarina ja muutoinkin arvoa kunnioittavasti. Tämän etiketin rikkominen tai keisarin suora ja tahallinen häiritseminen on ankarasti rangaistavaa.
  • Kruununneuvoston jäsenten puhuttelu:
Kruununneuvoston jäseniä tulee puhutella asianmukaisesti ja kohteliaasti, sukupuoleen sopivalla tavalla. Tämän etiketin toistuva rikkominen on rangaistavaa.
  • Aatelisten puhuttelu:
Keisarikunnan aatelistoa tulee puhutella asiaankuuluvasti. Korkeita aateliston jäseniä tulee eritoten puhutella tietyllä kunnioituksella. Ingolian keisarikunnan ulkopuolisen aateliston jäsenten puhuttelu on henkilön oman harkinnan varassa.

Etikettirikkeistä on tuomittava 50-100£ sakkoon tai julkiseen häpeärangaistukseen.

2 § - Vaakunalaki

Joka:

1) Käyttää symbolisesti väärin tehtyä vaakunaa
2) Käyttää Ingolian keisarikunnan vaakunaa tai muita symboleita ilman neuvoston mandaattia
3) Käyttää vieraalle suvulle kuuluvaa vaakunaa

on tuomittava vaakunan poistamiseen, 100-750£ sakkoon, 2-7 vuorokauden vankeuteen tai orjuuteen määräajaksi.

Orjuuslaki

I Luku – Orjuuttaminen

1 § - Tuomio-orja

Henkilö voidaan tuomita orjuuteen, mikäli rikoksen rangaistusasteikko sen sallii ja tuomari katsoo teon olevan niin vakava, että syyllinen ei voi tuomiota suorittaa muutoin. Mikäli orjuuteen tuomittu henkilö ei ole kykenevä suorittamaan tuomiotaan orjuudessa ja pyrkii tuomiota välttelemään, esimerkiksi karkaamalla, siirretään tuomittu suorittamaan tuomionsa selliin, jonka jälkeen hänet tuomitaan rikoslain luvun 5 pykälän 2 mukaisesti.

Tuomio-orjilla ei ole perusoikeuksia eikä heistä tarvitse pitää erityistä huolta. Tuomio-orjat voidaan määrätä töihin keisarikunnan tuotantolaitoksiin tai huutokaupata yksityishenkilölle. Huutokaupatut orjat suorittavat tuomionsa yksityisen omistajan alaisuudessa. Orjan isäntä on vastuussa siitä, että orja suorittaa tuomionsa loppuun, joskin häntä tässä voi rakuunakaarti avustaa.

2 § - Kauppaorja

Henkilö voi luovuttaa itsemääräämisoikeutensa ja ryhtyä kauppaorjaksi. Häneltä evätään oikeus yksityisomaisuuteen, mutta kauppaorjan omistajalla on velvollisuus tarjota tälle majapaikkaa, ruokaa ja vettä riittävissä määrin. Kauppaorjaa ei tule myöskään tahallisesti kohdella kaltoin, vaikka hänet luetaankin henkilön omaisuudeksi.

Kauppaorjan ja omistajan välillä pätee sopimus orjuuden pituudesta, joka saa olla enintään 30 vuorokautta. Sopimusajan umpeutuessa orja vapautuu, ellei tämä uusi sopimusta isäntänsä kanssa. Orjuussopimusta ei voi purkaa kesken. Kauppaorjia voi myös huutokaupata, mutta sopimuksen voimassaolo aika säilyy.

Sopimuksen ajan orjan isäntä on vastuussa orjan yksityisomistuksesta. Ellei erillistä sopimuspykälää laadita, on isännällä oikeus myydä, kuluttaa tai käyttää orjansa omaisuutta ilman, että menetyksiä tulee orjalle korvata sopimuksen purkauduttua.

3 § - Orjan työvelvoite

Kaikilla orjilla, oli orja sitten kauppa- tai tuomio-orja, on velvoite tehdä isäntänsä määräämiä töitä. Orjia saa rangaista ja kurittaa, mikäli orja on vastentahtoinen työntekoon. Tuomio-orjan kieltäytyessä työnteosta, orja palautetaan selliin ja hänelle langetetaan tavanomainen tuomio. Kauppaorjan kieltäytyessä työnteosta, päätös orjan rankaisusta on täysin isännän päätettävissä.

4 § - Orjanomistus

Jokaisella Ingolian alueella oleskelevalla on oikeus osallistua orjamarkkinoille, jossa he voivat joko myydä omia orjiaan tai ostaa mahdollisesti huutokaupattavia orjia. Jokaisesta orjasta tulee laatia kauppakirja ja jokainen orja tulee numeroida, nimittää tai muutoin merkitä tunnistettavaksi.

II Luku - Orjamarkkinat

1 § - Orjamarkkinat

Orjamarkkinat ovat keisarikunnan ylläpitämiä orjien huutokauppaamiseen tarkoitettuja tilaisuuksia, joissa keisarikunta pyrkii kauppaamaan tuomio-orjat ja yksityishenkilöt saattavat kaupata omia tuomio- tai kauppaorjiaan. Orjamarkkinat toimivat huutokauppamallilla ja korkein tarjoaja saa orjan. Huutokaupassa maksuvälineenä hyväksytään laillinen valuutta, punta (£).


Kirkkolaki

I Luku – Kirkon velvoitteet

1 § - Kirkon tehtävä

Kirkon tehtävä on levittää Muinaistulen jumalien sanomaa, järjestää uskonnollisia tapahtumia, toteuttaa sakramentteja, vahvistaa asemaansa Ingoliassa ja auttaa kirkon toiminta-alueen kansaa eri tavoin. Kirkolla on myös köyhäinhoitovelvoite. Papistolla on velvoite avustaa kansaa, kirjoittaa uskonnollisia tekstejä, kehittää kirkkoa sekä edistää teologista ajattelua.

2 § - Kirkkolaki ja sen säätäminen

Kirkkolaki on Muinaistulta ja sen jäseniä sitova. Vain kirkollisneuvoston jäsenillä on oikeus ehdottaa uutta kirkkolakia tai muutosta olemassa olevaan kirkkolakiin. Kirkon johtajalla on yksinoikeus hyväksyä kirkollisneuvoston ehdotukset ja vahvistusta lakimuutoksiin haetaan kruununneuvostolta.

II Luku – Kirkon jäsenet ja papisto

1 § - Kirkon jäsenyys

Henkilö liittyy kirkon jäseneksi, mikäli pappissäätyyn kuuluva henkilö siunaa hänet uskoon.

2 § - Jäsenyyden päättyminen

Jäsenyys loppuu, kun:

1) jäsen eroaa kirkosta,
2) jäsen erotetaan uskonnollisen johtajan toimesta tai
3) jäsen liittyy muuhun uskonnolliseen yhteisöön.
3 § - Papisto

Ingoliassa papisto tunnustetaan omana yhteiskunnan luokkanaan. Papistolla on erioikeus suorittaa uskonnollisia toimituksia, mukaan lukien vihkimisiä. Papistoa johtaa arkkipiispa, ja tämä vihkii papit.

4 § - Kirkollisneuvosto

Kirkollisneuvoston jäsenillä velvollisuus on olla mukana kirkollisessa johtotoiminnassa. Jäsenet valitsee arkkipiispa, joka myös johtaa neuvostoa.

III Luku - Kirkon erioikeudet

1 § - Panimotoiminta

Muinaistulen kirkolla on oikeus ylläpitää yhtä kaupallista panimoa Iriden alueella. Panimo maksaa tuloistaan 10% veron.

Poikkeustilalaki

I Luku – Poikkeustila

1 § - Poikkeustila

Poikkeustila on valtakunnanneuvoston tai Ingolian armeijan pääesikunnan julistama valtakunnan tila, jonka aikana yksilön vapauksia voidaan rajoittaa valtakunnan turvallisuuden takaamiseksi. Poikkeustilan tarkoista rajoituksista tiedotetaan aina erikseen, samassa julistuksessa, kuin itse poikkeustilan julistaminen. Poikkeustila puretaan aina erillisellä päätöksellä, eikä poikkeustilaa voida julistaa määräajaksi.

2 § - Poikkeustilan aikana käsiteltävät rikokset

Poikkeustilan aikana tehdyt ja käsiteltävät rikokset ovat lähtökohtaisesti tuomittavissa erityisen ankarasti, verrattuna normaaliin rangaistusasteikkoon. Lähtökohtaisesti kaikkiin rangaistuksiin voidaan liittää kuolemantuomio, ja sakkorangaistusten enimmäismäärä kasvaa vähintään kaksinkertaiseksi. Poikkeustilan aikana toimii sotatuomioistuin, jota johtaa joko ratsumestari tai drotsi, tai näiden poissa ollessa vastaava asevoimien tai rakuunakaartin upseeri.

Maanpuolustuslaki

I Luku – Maanpuolustus

1 § - Ingolian maanpuolustus

Ingolian maanpuolustus on Ingolian valtion suorittamaa ennakoivaa ja aktiivista toimintaa, jolla pyritään takaamaan Ingolian alueellinen koskemattomuus ja valtion olemassaolo. Maanpuolustuksesta vastaa ensi sijassa rakuunakaarti, toissijaisesti Ingolian keisarilliset asevoimat.

2 § - Maanpuolustusvelvollisuus

Jokainen Ingolian kansalainen on velvoitettu puolustamaan maataan, ensisijaisesti aseellisesti. Painavista syistä kansalainen voidaan vapauttaa aseellisen puolustuksen velvoitteesta, jolloin tämä palvelee Ingoliaa muulla tavoin, joista sovitaan erikseen. Maanpuolustusvelvoitteen laiminlyönti silloin, kun Ingoliaa uhataan, on rikos.

3 § - Rakuunakaarti maanpuolustuksen osana

Rakuunakaartin tehtävä on toimia ensisijaisesti ennakoivan toiminnan yksikkönä. Tähän lukeutuu lainvalvonta ja rikostutkinta. Rakuunakaarti toimii poikkeustilan aikana asevoimien ensisijaisena toimintayksikkönä ja rakuunakaartin jäsenet mahdollisina yksikkökomentajina. Rakuunakaartin hierarkia pätee myös maanpuolustustilanteissa.

4 § - Asevoimat

Ingolian asevoimat koostuu kaikista Ingolian kansalaisista, jotka puolustavat maataan aseellisesti. Asevoimien poikkeusajan tehtävistä määrää asevoimien upseeristo. Asevoimat muodostetaan vain tarpeen vaatiessa. Asevoimien ylipäällikkönä toimii aina keisari. Vastaava komentaja on ensisijaisesti valtakunnandrotsi.

5 § - Palvelus

Palvelus Ingolian asevoimissa on lähtökohtaisesti velvollisuus. Mikäli Ingolian kansalainen tarjoaa itse oman varustuksensa, jota käyttää palvelusaikana, täysimittaisesti, on tämä oikeutettu korvaukseen palveluksesta, esimerkiksi maaomistuksien muodossa. Muussa tapauksessa Ingolian keisarikunta tarjoaa kansalaiselle palvelusvarustuksen, mutta tällöin henkilö ei ole oikeutettu korvaukseen palveluksesta. Palvelustehtävän yksilökohtaisesti määrittää asevoimien komentajat.


Rakuunakaartilaki

I Luku - Rakuunoiden oikeuksista ja velvoitteista

1 § - Pidätys ja tutkintavankeus

Rakuunakaarti saa pidättää rikollisia tai rikoksesta epäiltyjä. Epäiltyä saa tarvittavan tutkinnan ja välttämättömän vahingon estämiseksi pitää vangittuna enintään neljä vuorokautta ilman myönnettyä lisäaikaa. Tutkintavankeuden aikana rakuunakaartilla on velvollisuus suorittaa tapauksesta esitutkinta.

Lisäajan tutkintavankeuteen myöntää drotsi tai keisari, ja lisäajalla vankia voi pitää enintään viikon.

Mikäli epäilty on kykenemätön osallistumaan tutkintaan, voidaan häntä pitää rajattomasti tutkintavankeudessa, kunnes hän on yhteistyökykyinen. Lisäksi kuulustelijalla on oikeus käyttää tehostetun kuulustelun metodeja.

2 § - Kotietsinnät

Rakuunakaarti saa tutkia rikoksia ja ratsumestarin luvalla tutkia yksityisiä alueita, tiloja ja asioita. Ingolian keisarikunnan yksityisyyttä loukkaavat tutkinnat vaativat valtakunnandrotsin tai keisarin luvan. Muilla yksityishenkilöillä ei ole vapautusta tästä, ilman keisarin myöntämää syytesuojaa.

Mikäli rikos on käynnissä tai rakuuna pyrkii toimillaan estämään vakavan rikoksen tapahtumista, voi hän ilman lupaa suorittaa yksityisten tilojen tutkintaa. Tällaisista etsinnöistä tulee tarpeellisuus näyttää toteen valtakunnandrotsille jälkikäteen.

3 § - Virkavirhe

Rakuunakaarti tai sen jäsenistö ei saa vastaanottaa lahjuksia tai toimia virantoimituksessa puolueellisesti, eikä rikkoa voimassa olevaa lakia. Rakuunakaartin tulee aina toimia keisarin ja Keisarikunnan edun mukaisesti.

4 § - Rakuunoiden palkkaus ja erotus

Rakuunakaartin jäseneksi voidaan palkata kelpoisuusehdot täyttävät yksityishenkilö, jolla ei ole vakavaa rikostaustaa ja joka omaa riittävän taitotason. Kaartin jäsenille maksetaan palkkio työstään. Korvauksen määrittelee neuvosto, yhdessä ratsumestarin kanssa. Kaartin jäsenen erottamisesta päättää ratsumestari, valtakunnandrotsi tai häntä sijaistava neuvoston jäsen.

5 § - Rakuunoiden toiminnan hankaloittaminen

Rakuunakaartin toiminnan estäminen tai hankaloittaminen on ehdottomasti kiellettyä ja sitä seuraa välitön rangaistus. Rakuunoilla on oikeus mahdollistaa itselleen esteetön toiminta ja he voivat tähän käyttää saatavilla olevaa varustustaan.

6 § - Toimivaltaisuus ja valtaoikeudet

Rakuunakaarti on aina toimivaltainen Ingolian keisarikunnan alueella. Erillisellä luvalla rakuunakaartilla on myös määräajallisesti toimivaltuuksia Keisarikunnan alueiden ulkopuolella.

Jokaisella rakuunakaartin jäsenellä on valta pidättää, tutkia ja vangita yksityishenkilöitä, mikäli heitä epäillään rikoksesta. Rakuunakaartin jäsenet voivat käyttää kuolettavaa voimaa, mikäli he katsovat sillä pystyttävän estävämään rikoksen.

Rakuunakaartin jäseniksi luetaan rakuunat, ratsumestari ja valtakunnandrotsi. Myös valtakunnanneuvoston muilla jäsenillä on oikeudet pidättää yksityishenkilöitä, mutta ei tutkia rikoksia.

7 § - Rakuuna

Rakuuna on rakuunakaartin täysimittainen jäsen. Rakuunoille myönnetään keisarikunnan puolesta varustus, jota he saavat käyttää työtehtäviensä suorittamiseen. Rakuunoilla on raportointivelvollisuus ratsumestarille. Lisäksi rakuunat ovat itse vastuussa omista toimistaan viran toimituksessa. Rakuunoilla on velvollisuus suorittaa esitutkintoja, valvoa yleistä järjestystä ja taata keisarin turvallisuus.

8 § - Ratsumestari

Ratsumestari on rakuunakaartin suora esimies. Ratsumestarin esimies on valtakunnandrotsi tai häntä sijaistava neuvoston jäsen. Rakuunat raportoivat ratsumestarille toimistaan, joka puolestaan raportoi omista ja koko kaartin toimista valtakunnandrotsille. Mikäli ratsumestaria ei ole nimitetty, valtakunnandrotsi toimittaa ratsumestarin virkaa. Ratsumestarin velvollisuuksiin kuuluu esitutkintapöytäkirjojen luominen ja toimittaminen valtakunnandrotsille.